Ulkonäköpaineet. Fitness ja syömishäiriöt. Ja kaikkea siltä väliltä :)

Mun on pakko kirjoittaa tästä fitness urheilusta ja siihen liittyvistä syömishäiriöistä. Oon miettinyt näitä asioita aika paljon ja lukenut lehdistä ja netistä aiheesta. Oon miettinyt myös naisten ja varsinkin nuorten tyttöjen ulkonäköpaineista.

Tuo lehtileikekuva on sanomalehti Kalevasta otettu kuva. Kun luin tuon pienen artikkelin,mua alkoi mietityttämään juurikin nuo ulkonäköpaineet ja se miten voisi vaikuttaa siihen, että varsinkin naiset tykkäisivät itsestään just semmoisena kuin on.

                                                   

Oon saanut kyselyjä tästä mun bikini challenge "kuurista" ja ensimmäisenä yleensä halutaan tietää kuinka paljon olen laihtunut. En lähtenyt tähän mukaan siksi, että laihtuisin minikokoiseksi vaan siksi, että saisin taas syömisrytmin kohdalleen ja ehkä sitä voimaa lihaksiin. Tiesin, että muutama kilo multa tippuu ihan varmasti ja näin on käynytkin. Mutta tärkeintä mulle on se ELÄMÄNTAPAMUUTOS minkä tästä ehkä saan. Sehän on itsestä kiinni. En halua antaa kuvaa, että kaikista kauneinta on olla laiha vaan, että on terve ja on hyvä olla itsensä kanssa.

Voisin nimetä tähän ainakin yhden fitnessurheilijan, joka antaa kuvan, että koko ajan pitää treenata, olla hyvännäköinen,puputtaa proteiinipatukoita & syödä salaattia, poseerata IG kuvissa huulet törröllä ja pullistella lihaksia. Mutta jääköön nimi sanomatta. Tämä samainen fitnessurheilija antaa samalla kuvan, että tärkeää elämässä on LV:n & YSL:n laukut, kaikki kalliit merkkituotteet ja se, että mitään epäterveellistä ei saa koskaan laittaa suuhun. Tämä fitnessurheilija oli kommentoinut oman miehensä pottumuusit & lihapullat kuvaan, että "älä vaan lankea". Olin ihan järkyttynyt tästä kommentista, mutta annoin asian olla...en puutu hänen elämäänsä, mutta kyllähän se antaa väärää kuvaa hänen nuorille IG seuraajilleen.Että pottumuusi ja lihapullat on sitten epäterveellistä vai? Mitä nämä yläasteikäiset nuoret tytöt ajattelee tuollaisesta? Mitään ei saa syödä ja salilla pitää laukata jatkuvasti?

Niin, sitten ihmetellään miksi nuoret tytöt kärsivät syömishäiriöstä kun netti pursuaa tuommoisista esikuvista. Tuo oli vain yksi esimerkkitapaus...niitä on paljon täällä somelandiassa.

Törmäsin IG:ssa myös yhteen tosi nuoreen tyttöön, jolla on ihan selvästi anoreksia, mutta hän treenaa koko ajan salilla. Hän myös esittelee luurankomaista vartaloaan ig:ssa ihan estoitta. Ja hän on poistanut kaikki negatiiviset kommentit (joista osa siis ihan asiallisia)koskien hänen laihuuttaan. Tuli vaan mieleen niitä hänen kuvia katsoessaan, että eikö hän tosiaan näe ettei todellakaan näytä terveeltä vaan todella sairaalta? Tuohonkaan ei voi oikein puuttua...anoreksia on kuitenkin sairaus joka vie ennenpitkää sairaalaan ja tiputukseen. Anoreksia on kuin alkoholismi...sun pitää itse haluta tervehtyä. Kukaan ei voi tervehtyä sun puolesta.

Onneksi muotitalot on jonkin verran muuttaneet suuntaansa mallien suhteen. Enään ei edellytetä, että on kokoa 0 vaan voi olla jopa normaalinkokoinen. Välillä kyllä epäilen noita muotitalojen mallibuukkauksia, että he vaan esittävät, että välittävät, mutta todellisuudessa siellä käsketään aina vaan laihduttamaan :(.

Entäs sitten tämä fitnessbuumi.Noora Yrjölä on puhunut omasta syömishäiriöstään avoimesti. Noora Yrjölä on vuoden 2010 Suomenmestari fitneksessä ja on kertonut kuinka syömishäiriö piiloutui hänen tapauksessaan lajin taakse.Hän treenasi, treenasi ja treenasi ja oli kisadieetillä. Nooran elimistö sitten loppujen lopuksi sanoi sopimuksen irti ja hänelle tuli esim. pahoja aineenvaihdunnanhäiriöitä ja hänellä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kroppa ei tykännyt ainaisesta treenaamisesta ja kisadietiillä olemisesta. Noora on kertonut tarinaansa lehdissä ja telkussa ja mun mielestä hän on hyvä esimerkki siitä, kun treenaus menee liian pitkälle. Ilmeisesti Noora nykyään voi ihan hyvin, on jättänyt kilpailemisen ja urheilee vaan omasta ilosta.

Miksi me naiset emme tykkää itsestämme? Miksi me emme hyväksy vartaloitamme sellaisina kuin ne on? Pitääkö kaikkien näyttää siltä, että käy koko ajan salilla ja puputtaa niitä proteiinipatukoita?

Mää inhoon tätä #belfie buumia! Miksi pitää ottaa omasta perseestä kuvia ja lisätä niitä ig tilille? Jokaisella on oikeus muokata kehoaan haluamallaan tavalla, mutta miksi ottaisin perseestäni kuvan ja laittaisin sen vaikka facebookkiin? Mitä saavutan sillä? Ihailua kenties...miesten huomion? Miksi pitää aina saada miesten huomio? Oletko vasta sitten "jotain" kun saat kommentin persekuvaan, että "hot"? Mulla on lättäperse ja se ärsyttää mua, mutta en vois koskaan laittaa persekuviani yhtään mihinkään.Mää treenaan mun persettä ihan omaksi iloksi (ja totuuden nimissä...ehkä vähän mun oman miehen iloksi), mutta en halua tehdä siitä mitään haloota. Käyn salilla ja jumpissa siksi, että yksinkertaisesti rakastan sitä tunnetta mitä siitä saa sen jälkeen.Se on mun oma juttu. 

Minä haluan viihtyä mun vartalossa ja tuntea itseeni terveeksi. En halua kiduttaa itseeni...mun mielestä ihminen voi syödä pottumuusia ja lihapullia. Eikaise oo vaarallista? Ymmärrän kyllä nämä kisadieetit, joiden ei pitäis kestää ikuisuuksia, mutta että KOSKAAN et sais syödä mitään normaalia?

Eikö elämä oo kuitenkin myös elämästä nauttimista? Kun mulla loppuu tää "kuuri", mun tarkoituksena on jatkaa sitä että syön 5 kertaa päivässä. Aion pitää kerran viikossa ns. herkkupäivän ja aion sallia esimerkiksi itselle jäätelön jos siltä tuntuu.Oon kuitenkin nautiskelija. Kyllä kroppa pysyy kunnossa kun mieli on kunnossa. Mun elämään kuuluu kuitenkin urheilu. Urheilen viikottain, koska siitä vaan tulee hyvä olo.Samalla siinä se kroppakin pysyy kunnossa.Eikä mun elämä kaadu jos paino nyt heilahtaa ylöspäin muutaman hassun kilon.

Mää oon sellainen tunnesyöjä. Kun vituttaa niin syön ja kun on mukavaa niin syön :D. Tunnistin tuon tunnesyöjäpiirteen itsessäni vuosia sitten ja aloin prosessoimaan sitä. Nykyään kun vituttaa niin syön kyllä, mutta myös urheilen. Liikunta auttaa kaikkeen, ainakin mun kohdalla :).

Miten tässä sairaassa maailmassa voi kasvattaa omasta lapsestaan terveellä itsetunnolla varustetun tytön? Haluan olla esimerkkinä mun tytölle ja aion opettaa hänelle liikunnan ilon. En sitä, että PITÄÄ näyttää tietynlaiselta.Tietysti, jos mun tyttöä ei kiinnosta liikunta niin hyväksyn senkin. En aio kytätä itseeni peilistä ja haukkua itseeni.Muistatte ehkä sellaisen mainoksen, missä tyttö matkii äitiään joka meikkaa ja peilaa itseään? Lapset ottavat mallia vanhemmistaan.

Miten noille nuorille tytöille yläasteella voisi "opettaa" sitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on? Ei kaikkien tarvi näyttää samalta.Olin itse vuoden opettajan hommissa yläasteella ja pidin liikuntatunteja myös kuudennen luokan tytöille. Siellä huomasin jo tämän ulkonäkökeskeisyyden.Yhtenä viimeisistä kevään liikuntatunneista vietettiin aikaa metsässä ja tein sellaisen "hyvänmielenradan" missä käytiin läpi näitä ulkonäköpaineita. Se oli tosi hyvä tunti...puhuttiin asioista siellä metsän keskellä.Kehuttiin itseämme ja toisia. Tuohan ei varsinaisesti kuulu mihinkään opetusohjelmaan, mutta tein sen siltikin.En tiedä mitä ne muut opettajat olisivat sanoneet jos olisivat kuulleet tästä mun liikuntatunnista :D...mutta paljastukoon se salaisuus nyt tässä :D!

Käytin hyväksi myös terveystiedontunteja joita opetin tässä asiassa. Opetin yläasteen kasi- ja ysiluokkalaisille terveystietoa. Käytin jokaisen ryhmän kanssa yhden tunnin tällaiseen "itsensä hyväksymiseen". Ne oli tosi hyviä tunteja ja oppilaat tykkäs ihan hirveesti. Eihän tuokaan kuulunut siihen viralliseen opetusohjelmaan, mutta munsta tuntui tärkeeltä puhua tuollaisista asioista niiden tyttöjen kanssa. Toivottavsti niille on jäänyt joatin mieleen niistä tunneista. Ehkä noita virallisia opetussuunnitelmia pitäis vähän muokata?

Mulla ei oo koskaan ollut mitään ihmeellisiä ulkonäköpaineita. En tiedä mistä se johtuu? Oon ollut aina luokan pienin, mutta mua se ei oo haitannut. Mulla  on aina ollu jotenkin terve suhtautuminen omaan vartaloon. Mulle ei vois koskaan tulla syömishäiriöö, koska en voi oksentaa, en voi mässäillä tai mulla ei oo niin paljon keskittymiskykyä, että jaksaisin syynätä ihan kaiken mitä suuhuni laitan. Tässä vähän aikaa sitten oli se Maisa Torpan aloittama "tissigate" ja mua se vaan hymyilytti...ja nooh, ehkä vähän säälitti se Maisa. Oon joskus sanonut, etten ikinä vois laittaa silikonirintoja, mutta kylläpä sekin mielipide on muuttunut. Voisin minä ne laittaa. Mutta en missään tapauksessa mitään kauheita kannuja tuohon eteen roikkumaan :D. Oon nähnyt yhdet tosi kauniit ja luonnolliset silikonirinnat...itseasiassa kukaan ei varmaan edes tiedä että sillä tytöllä on silarit. Minä voisin siksi laittaa silikonitisiit, koska tuon lapsen imettämisen jälkeen mun tissit ei oo enää entisensä. Mun tissit on pienet, mutta nyt ne on myös sellaiset riippuvat koirankorvat :D. Vaikka en silareita koskaan laittaiskaan niin sitten minä elän noiden riippuvien koirankorvien kanssa :D.

Mutta ehkä tämän kirjoituksen pointti oli taas kerran se, että hyväksy itsesi sellaisena kun oot. Naiset on kauniita ja ihania. Oot ihana. Älä kiduta itseesi turhilla dieeteillä. Tai jos alat dieetille niin mieti sitä miksi sille alat...ala itsesi takia, älä kenenkään muun! Muista taas se armollisuus. Muista nauttia elämästä. Muista nauttia tulevasta kesästä ja osta se jäätelötötterö, äläkä pelkää että se menee perseeseen tai mahamakkaraan :D.

Edelleenkin haluan painottaa mun bikini challenge kokeilua, että teen tämän itseni vuoksi. Haluan kokeilla onko munsta vanhasta kehäketusta tähän. Haluan oppia ruokarytmin ja haluan vetää ne helkutin kolme leukaa kesäkuun lopussa :D

Ihanaa lauantaita kaunokaiset :)!