maanantai 10. elokuuta 2015

Don't worry be happy!

Pitkästä aikaa taas langoilla :). Oon käynyt välillä täällä aikomuksena kirjoittaa, mutta näppäimistä ei ois lähtenyt kuin ärripurria niin annoin sitten olla. Nyt toivottavsti tulee muutakin :) 

Tänään pysähdyin kesken työpäivän bussipysäkille (ajoin siis autoa), koska tuli tunne, että niin mun täytyy tehdä. Otin mun kalenterin käteen ja kirjoitin sinne sanan "onnellisuus". Oon etsinyt vuosikausia tasapainoa ja onnellisuutta.

Menin naimisiin viikko sitten lauantaina maailman ihanimman miehen kanssa. Hänen kanssaan oon onnellinen ja tasapainoinen. (Hääpostaus tulossa....uuteen blogiin ;)!

On olemassa vaan asioita, jotka ei tee mua onnelliseksi. Oon luonteeltani jollakin tapaa ekstrovertti ja sen takia joudun monesti tilanteisiin, missä en haluais olla. Teen nopeasti päätöksiä kun joskun pitäis istahtaa alas ja miettiä. Puhun joskus liikaa ajattelematta mitä sanon. Semmonen minä oon.Mua ei tee onnelliseksi tällä hetkellä mun työ. Mua ärsyttää. Mulla vois olla työpaikka, missä voisin kehittää itseeni ja voisin jopa jossain vaiheessa ylentyä joksikin :). Mutta....se työ vie ihan liikaa aikaa ja aiheuttaa mulle stressiä. Tunnen joka päivä syyllisyyttä mun lapsen takia, kun se joutuu olemaan hoidossa. Kun haen sen hoidosta ja se on niiin onnellinen nähdessään mut...ja kun se roikkuu mun lahkeessa illan, koska se haluaa olla äidin kanssa. Minun ihana hymyilevä aurinkotyttö. On normaalia viedä lapsi hoitoon ja käydä töissä. Mutta ois ihanaa käydä töissä niin, etten sitten enää kotona ajattele työasioita tai tekemättömiä tehtäviä. Sen takia kirjoitin mun kalenteriin sanan "onnellisuus".

Oon aina sanonut,että elämässä pitää olla "mieltä" tai merkitys. Se, että aamulla kun nousee, voi nousta suhtkoht onnellisena. En halua kokea sitä tunnetta (mielellään enää koskaan), että elämässä ei oo mitään järkeä. Pitää tehdä asioita jotka tekee sut onnelliseksi.

Tänään päätin tehdä ratkaisuja mun elämässä ja lopettaa olemasta ei onnellinen. Ettei nyt tuu väärinkäsityksiä niin olen onnellinen mun miehen ja meidän Pepin kanssa ...mutta se kaikki muu sekamelska saa nyt luvan loppua mun elämästä.

Oon lähtenyt taas kulkemaan valon tietä, luottaen tulevaan ja siihen, että elämässä tapahtuu juuri niinkuin pitääkin tapahtua. 

Oon niin onnellinen, että ymmärsin olla taas onnellinen :)