keskiviikko 21. joulukuuta 2016

VUOSI 2016

Vuosi lähenee loppuaan. Onneksi. Oli jotenkin raskas vuosi vaikka, tietenkin, ilonhetkiä oli enemmän kuin huonoja hetkiä. Näin vuoden lopussa tulee monesti kertailtua edellistä vuotta ja mietittyä, että mitähän sitä tulikaan tehtyä.



Munsta tuntuu omituiselta kun mietin, että viime vuonna tähän aikaan asuttiin Oulussa...ja viime vielä viime keväänäkin. Ei ollut vielä tietoakaan muutosta Helsinkiin. Oltiin siitä puhuttu, mutta kyllä se meidät kumminkin yllätti, että kaikki kävi niin nopeaa. Saatiin niin helposti hyvä ja halpa asunto (mikä ei todellakaan oo itsestäänselvyys täällä Helsingissä) ja mut ihan soitettiin töihin! Kai sitä on sitten tehnyt jotain oikein, että kotoa soitetaan töihin! 

Kesä meni pakkaillessa ja kun vihdoin olin valmis lomailemaan, olikin kesä jo ohi ja aloitin Helsingissä työt. Syksy on mennyt nopeasti. Tänään kirjoitin työsopparin alle ja saan nyt olla töissä vaikka eläkeikään asti. Jos aika menee yhtä nopeaa kuin viime vuodet niin kohta sitä ollaankin eläkkeellä!

Oon ollut väsynyt vähän kaikkeen viimeset pari kuukautta. Oon miettinyt että mikä vaivaa, mutta en oikeen tiedä. Ehkä ikäkriisi. Ehkä se, että munsta tuntuu etten saa mitään aikaiseksi. Ehkä se, että kaipaan yksinoloa. Ehkä se, että kaipaan kunnon hikiliikuntaa. Ehkä se, että haluaisin viettää päivän tekemättä yhtään mitään. 

En oikeesti tiedä.

Oon nyt yksin kotona ja heti piti päästä kirjottaan. Mies ja lapsi lähti Ouluun tänään. Minä teen vielä huomisen töitä ja lennän illalla Ouluun. Ihanaa nähdä kaikkia ihania ihmisiä. Äiti, isää, isoveljee, sen vaimoketta, muita sukulaisia, miehen sukua ja ystäviä. 

Täytän pyöreitä ensi viikolla ja niitä juhlitaan 2 päivää uutena vuotena. Aika jees! Ihanaa olla ystävien kanssa pari päivää ja vaan...olla! Pajuillaan, syödään hyvin ja uskon, että myös nauretaan!

Ensi vuonna sitten odottaa heti helmikuussa ulkomaanmatka. Ihanaa päästä aurinkoon talvella.Otan lenkkarit mukaan ja aion urheilla siellä(kin). En oo tehnyt mitään muita uudenvuodenlupauksia kuin yhden ainoan. Aion urheilla enemmän. Oon todennut sen olevan lääke mun alakuloon ja jaksan kaikkea mahdollista paremmin kun käyn kävelyllä tai käyn vetäisemässä kunnon bodypumpin. 

Toivottavsti ensi vuodesta tulee kevyempi vuosi. Toivottavasti löydän taas itseni ja omat juttuni jotka pitää pinnalla. toivottavsti ensi vuosi on täynnä tähtipölyä!

With love, Sarppa

ps. IHANAA JOULUA KAIKILLE!