torstai 21. huhtikuuta 2016

Maison Scotch satiinitakki on mun kevään lemppari!


En kyllä ikinä laita sellasta kauheeta bomberitakkia päälleni :D! Sanoi Sarppa vielä varmaan viime syksynä. Sitten vaatekaupoissa ja blogeissa alkoi näkymään näitä takkeja ja niin se mieli sitten muuttui! 

Muistan 90 luvulta nämä metrohousuiset ja bombertakkiset kaljut miehet ja jotenkin yhdistin nämä bombertyyliset takit suoraan näihin herrasmiehiin. Eli ei kauheesti kiinnostanut. Pikkuhiljaa oon kuitenkin lämmennyt ajatukselle. Siis takille, en niille miehille.

Oon hiplaillut kaupoissa näitä takkeja ja sovitellutkin muutamaa. Mulla oli jotenkin ajatuksena, etten halua mustaa takkia, vaan jonkun kivan värisen. Jonkun joka on kesäisen värinen. Koska oon värivammainen enkä halua mitään hullun kirkkaita vaatteita niin en oo sopivaa aiemmin löytänyt.
 

Oliskohan ollut uus Trendi lehti, josta bongasin tämän yksilön. Maison Scotch satiinitakki jäi verkkokalvoille ja jo illalla oli pakko avata lehti uudestaan ja katsoa mistä tuota takkia saa.
Hupskeikkaa...Elloksen valikoimista löytyy. Ei muuta kuin tilaamaan.  


Takki saapui eilen ja oon pyörinyt se päällä peilin edessä. Miettinyt, että onkohan se liian värikäs mulle :D! Mutta ei...päätin pitää sen. Nostin sen seinälle näkyville ja joka kerta kun katse osuu, tekee mieli laittaa se päälle. Se on niiiin ihana! En jaksa odottaa että ilmat lämpenee ja voin heittää sen päälle uloslähtiessä. 
 

Onneksi löysin myös kirppikseltä 3 eurolla bombertyylisen MUSTAN takin jota voin sitten värivammaisuuden iskiessä käyttää myös :D...

Inkkaripopot

Taisin mainita pari-kolme kuukautta sitten mun synttärilahjasta? Tämmöiset hienot popot lähti Zalandolta mukaan. En tiedä onko nää inkkari vai hippipopot, mutta nää on ihanat! Mustaa mokkaa ja pehmeät jalassa. Mun pitää kuvata nämä vielä käytössä! Oon viime aikoina räpsinyt paljon kuvia...ihan siis jollain muulla kuin iphonella :D. Just kun pääsin kunnolla vauhtiin niin eiköhän taas iskenyt tänne vesisadeilmat.Ei siis kaheesti oo tuolla vesisateessa kiinnostanut kuvailla.



Mut eikös oo ihanat popot?

Zalando 

Hienoa torstaita!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

1st Spring day

Ihanaa.Loikoilen sohvalla.Appiukko on kylässä ja karjalanpaisti muhii uunissa. Appiukko katsoo hiihtoa telkusta, Peppi nukkuu ulkona päikkäreitä ja mulla on hetki aikaa kirjotella.




 Munsta on tullut aikuinen ( :D) ja oon alkanut pitämään sellaista "kukkaron herra" systeemiä. Keräsin kuukauden ajan kaikki ostoskuitit talteen ja oon vähän tsekkaillut mihin oikeen käytän rahaa. Oli muuten aika mielenkiintoista tuo kuittien keräys...otin sen ihan pienemmästäkin ostoksesta. Monesti huomasin et myyjä ihan ihmetteli et miksi haluan kuitin jostain 1,10€ ostoksesta. Huomasin selitteleväni tätä myös joillekin kassatäteille :D ihan niinkuin se niille kuuluis jos mää haluan ottaa kuitin :D! Eniten rahaa menee tietenkin ruokaan, mutta hyvänä kakkosena tuli take away kahvi! Oon kahvihamsteri ja huomaan ostavani melkein aina kahvia kun se on mahdollista. Oon tehnyt nyt itselle säästösuunnitelman ja esittelen sen täällä ihan omana juttunaan. Ois kivaa kun ei tarvis pihistellä pennejä aina ennen palkkapäivää. 
                     
Tässä alkaa oleen jo sellaisia fiiliksiä, että muutto lähenee. Vaikka se ei oikeesti lähene vastakuin kesällä, mutta oon jo alkanut silmäilemään meidän tavaroita sillä silmällä, että mitkä lähtee mukaan ja mitkä myyn/luovutan. Mun miestä nauratti jo kun olin suunnilleen myymässä koko asunnon tyhjäksi. Inhoon muuttamista. Inhoon sitä helkutin tavaraa mitä pitää pakata ja sitten kantaa eestaas. Mutta onneksi oon sisäistänyt KonMari-ajatuksen ja meillä on oikeestaan paljon tavaraa ainoastaan keittiössä. Ollaan sellasia oman elämämme sankarikokkeja, että sen takia keittiöön on kertynyt pannuja, astioita ja sen sellasta. 

Mulla on tällä hetkellä kirppispöytä (jota muuten lähden tänään vielä tyhjentämään) ja ajattelin repäistä toukokuussa vielä yhden kolmiviikkoisen kirppiksellä. Mulla on ajatuksena käydä koko kämppä, varasto ja autotalli vielä kokonaisuudessaan läpi ja myydä kaikki oikeesti turha pois. Ja ne jotka ei sitten mene kaupaksi, lähtee joko Spr:n, Pelastusarmeijalle tai Hopelle (riippuu tavarasta).

En oikeesti liikuta mitään turhaa tuon Oulun ja Helsingin välillä.
Oon jo miettinyt sitä meidän Helsingin asuntoa. Se on 4h+keittiö+parveke+sauna. Tilaa siellä on ja siellä on valoa. Olohuone on tosi iso ja siitä aion tehdä sellaisen ihanan meidän perheen keitaan, missä voidaan löhöillä ja viettää aikaa. Ei siinä, on tämä meidän nykyinen ihan oma kotikin ollut ihana.

Tulee kyllä ikävä Ouluun!

                    
Taidanpa tässä lähtee keittiön puolelle hommiin. Perunamuussia pitäis tehdä. Ja ehkä vähän salaattia.

Ihanaa sunnuntaita!

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kevät tuo tullessaan katupölyn, kastelevan vesisateen ja muutoksen.

Viikossa on ehtinyt tapahtua niin paljon etten oo ehtinyt itsekään perässä pysyä. Tai no muutamana iltana oon istunut hiljaa sohvalla ja tuijottanut tyhjyyteen ja rauhotellut itseeni. Kaikenlaista.

Viime viikon olin lomalla. Tiistaina leikkautin hukset joihin oon edelleen tyytyväinen. Uskalsin, vaikka oonkin nössö noiden mun hiusten suhteen. Keskiviikkona hypättiin Pepin kanssa lentokoneeseen ja hurautettiin Helsinkiin. Oli kyllä loma tarpeeseen. Helsingissä sitten alkoi tapahtumaan.

               

Käytiin katsomassa mun miehen ja Pepin kanssa yhtä asuntoa. Asunto oli ihana. Vaalea, valoisa, tilava, rauhallisella paikalla ja lähellä hyviä kulkuyhteyksiä. Kun lähdettiin asuntonäytöstä juteltiin miehen kanssa asioista ja lopulta päätimme, että muutto Helsinkiin on nyt totta. Ollaan puhuttu siitä pitkään meidän elämäntilanteen takia ja sillä hetkellä kaikki oli jotenkin kirkasta. Näinhän sen pitää mennä. Eli elokuussa ollaan koko porukka taas helsinkiläisiä. Tai...ouluainen olen kyllä loppuelämäni, mutta ollaan elokuussa oululaisia helsinkiläisiä.

                 

Ollaan mietitty jo pitkään, että halutaan olla yhtenäinen perhe. Koska mun mies reissaa joka viikko Oulun ja Helsingin väliä niin se on ollut rankkaa. Kaikille osapuolille. Halutaan olla samankaton alla ja elää normaalia perhe-elämää. Eihän tämä ratkaisu ollut helppo. Ei todellakaan. Mutta joskus pitää tehdä tällaisia ratkaisuja.

                

Lauantaina sitten mun rakas mummi joutui vaativaan leikkaukseen ja nämä kuvat oon ottanut sunnuntaina aamukävelyllä Vallilassa kun oli pakko saada happea ja omaa rauhaa hetken verran. Itkin tuolla aamukävelyllä, koska olin ihan varma ettei mummi selviä leikkauksesta. Mutta hän selvisi! 94 vuotias rautamummi!

               

Maanantaina menin taas töihin kunnes sain puhelun äidiltä, että mun isä oli kiidätetty ambulanssilla sairaalaan. Ei tiedetty mikä on vikana. Säikähdin tosi paljon ja työnteosta ei meinannut tulla mitään. Mun isää tutkittiin maanantai ja tiistai. Eilen illalla isä pääsi kotiin. Onneksi mistään vakavasta ei ollut kyse, mutta kyllä tuollainen sairaalareisus aina pysäyttää! Kaikki on nyt hyvin kuitenkin.

                

Että on ollut säpinää tässä.

Kaikenkukkuraksi mun esimies ilmoitti mulle eilen, että mun pitää pitää mun kesälomat ennenkuin mun työsoppari loppuu. Mun työsopparihan loppuu toukokuun lopussa ja tuli aikamoinen kiire sovitella lomat näille parille kuukaudelle. Sain eilen sen kuitenkin tehtyä ja mulla on todella kaksi rikkonaista työkuukautta tässä. Mutta näillä mennään.

               

Uskon muutoksen voimaan. Asioilla on tarkoitus mennä niinkuin ne menee. 

             

Asioilla on tapana järjestyä.

              


               


               

Hyvää keskiviikkoa kaunokaiset!