Maailman laidalla...Suomessa...Oulussa :)

Mun piti tänä aamuna kirjoittaa 3 sivua tekstiä ihan vaan siitä mitä mun mieli haluaa kirjoittaa. Ei ihan onnistunut. Peppi päätti herätä samaan aikaan ku minä eli 06:30. En sitten kirjottanut. Ehkä huomenaamulla. Tää kolme sivua tekstiä-jutun löysin/huomasin Eeva Kolun blogista. Eeva on muuten by the way ihana. Tai sen blogi. Eevaahan en henkilökohtaisesti tunne :). No mutta kuitenkin... Eeva esittelee blogissaan "aamusivut" eli Julia Cameronin "Tie luovuuteen" teoksessa esitetty kirjoitustusjuttu. Yksinkertaisuudessaan niin, että kirjoitat kolme sivua heti herättyäsi tekstiä. Kaiken sen mitä mieli haluaa sun kirjoittavan. Niitä ei oo tarkoitus näyttää kenellekään vaan kirjoitat niitä itsellesi. Oon halunnut tehdä niin, koska tykkään muutenkin kirjoittamisesta, mutta tää äitiys välillä rajoittaa omia haluamisia :). Kyllä mää vielä onnistun. Ois siisti nähdä mitä sitä tuolla mielenpäällä aina aamuisin on :).

TÄSTÄ PAINAMALLA pääset lukemaan Eevan jutun aiheesta :)

Tälläkin hetkellä poukkoilen tän koneen ja Pepin väliä. Peppi touhuaa omiaan tuossa vieressä, mutta haluaa välillä multa huomiota. Ja sitä tietysti annan. Pikkunen. Ei tiedä vielä tästä kylmästä maailmasta mitään.

Uusi vuosi on alkanut hyvin. Tai siis normaalisti. Ihan tavallisesti. En tehnyt suurempia lupauksia, mutta lupaan olla itselleni hyvä. Yritän olla myös muille hyvä. Eikös siinä oo lupausta ihan tarpeeksi?

Huomasin, että Oulu-opistolla alkais naisten voimapiiri. Voi että mua huvittais osallistua, mutta nyt en voi. On liikaa muutenkin tekemistä. Tuolla sivuilla tuota ryhmää kuvataan näin: Ratkaisukeskeisillä ja voimavaroja lisäävillä toiminnallisilla työtavoilla ja keskusteluilla läsnäolon rauhan puitteissa (mindfulness) tutkaillaan omaa sisimpäämme, ajatuksia, sisäistä puhetta, toiveita, arvoja, unelmia. Keskitytään juuri meitä naisia koskettaviin asioihin, aiheet nousevat ryhmästä. Tehdään asioita itselle näkyväksi ja saadaan kannustajia omille valinnoille.

Ajattelin osallistua sitten vaikka ensi vuonna tuollaiseen. Mutta jos jotain siellä ruudun takana kiinnostaa niin tässä linkki Oulu-opiston sivuille jossa on ilmoittautumisohjeet... painappa siis TÄSTÄ jos sua kiinnostaa tuollainen ryhmä.

                 

Tuossapa ois sitten ne korkkarit mitkä tilasin Nellyltä. Siis häitä varten. Tai oikeestaan mää tiedän jo etten noita häihin laita, mutta onhan nuo kivat kesällä. Paitsi, että naurettiin mun frendin kans et me aina tilataan jotkut ihanat korkkarit, joita me sitten säilytetään kaapissa ja vuoden päästä myydään ne jossain. Koska ei olla kumpikaan korkkaritypyjä. Noissa on 10 cm korko ja kun niillä tallustelin eilen niin onhan ne korkeet. Et pitää varmaan laittaa geelityynyt ja juoda pari lasia viiniä et noilla kykenee käveleen :).

Oispa ihanaa kun joku pitäis jotkut juhlat mihin voisin laittaa nuo :)

                 

Minun Peppi siinä. Hän on niin ihana.

                 

Yks uudenvuodenlupauksista oli siis se, että olen hyvä itselleni. Tuossa maanantaiaamuna/päivänä kun sain mun kouluesseen valmiiksi niin lorvailin koko päivän. Yleensä teen aina "jotain". Kun Peppi nukku päikkäreitä, mää katoin leffakanavalta 80 luvun huonoa leffaa villasukat jalassa ja vaan olin. Teki hyvää mielelle ja kropalle. Just tollasia juttuja teen jatkossakin. Luen kirjaa tai kirjoitan. Tai maalaan. Oon alottanu mun maalausprojektia ja voin tässä vilautella jotain kunhan saan rohkeutta siihen. 

Tää meidän koti ei oo läheskään valmis ja esim. meidän "kirjasto" on vielä ihan sekaisin. Se johtuu siitä, että mun pitäis löytää joku kiva hyllykkö myös makuuhuoneeseen tai sitten tuohon meidän olohuone-eteinen osioon (kuvia tulossa), jotta saisin kaikki meidän kirjat järjestykseen. Pääsen perjantaina käymään kierrätyskeskuksessa, jospa sieltä löytyis jotain ...peukut pystyyn!

                  

Niinku tossa aiemmassa postauksessa kirjoitin niin oon kuluttanut aikaa myös mun vanhojen päiväkirjojen äärellä...ja oon nauranu :). Ylläolevassa kuvassa yks sivu mun elämästä 17.8.91 :)

Voi tuota teiniaikaa :)

Yks päiväkirja oli sellanen, että mulla tuli henkisesti aika paha olo...kun tajusin millasessa sairaassa suhteessa oon elänyt. Miten sitä ei tajunnut sillon lähtee? Ja miten helvetissä sitä on antanut jonkun ihmisen kohdella itseään niin? Voin ehkä joku päivä valottaa tätä asiaa, jos kykenen. Huomasin, että vieläkin oksettaa kun luin niitä juttuja mitä se ihminen on tehnyt mulle silloin!

       

                 

Vaikka näytänkin sarjamurhaajalta ylläolevassa kuvassa (miten mun naama on sen näkönen et mua on lyöty ja en oo nukkunut 5 päivään ?)niin laitan sen tänne sen takia, koska rakastan tuota takkia. Löysin sen alennusmyynneistä ja se on Cheap Mondayn takki. Ihailin tuota jo alkusyksystä, mutta en raskinut ostaa. Kun se oli puoleen hintaan alennuksessa niin en voinut jättää sitä sinne kauppaan.Tuolla ei ihan paukkupakkasissa tarkene, mutta lämmin se on kuitenkin.Eiks oo ihana.

Tänään meillä on Pepin kans ohjelmassa mummujen & papan syöttäminen

meillä. Eli minun äiti ja isä ja minun isän äiti tulee meille ja minä teen niille ruokaa. Isomummi tulee tsekkaan meidän asunnon. Minun mummi on jo 92 vuotias...täyttää maaliskuussa 93 vuotta!Oon kuulkaa saanu kuulla hienoja tarinoita Suomesta sillon kun oli sota-aika ja muutenkin.Minun mummi on kyllä reipas 92 vuotiaaksi. 

Mun pitää alkaa marinoimaan nyt kanafileitä ja kuorimaan pottuja :)

Mukavaa keskiviikkoa tyypit :)!