Hej!

Ugh. Olin viikonlopun Helsingissä ja piti postata sieltä, mutta en käynyt kertaakaan koneella koko viikonloppuna. Meillä oli lauantaina kaveriporukan pikkujoulut ja järjestettiin ne "metroralli" periaatteella. Silloin kun asuin Helsngissä meillä oli tarkoutus jo silloin järjestää ralli, mutta koska tulin raskaaksi niin se jäi. Tänä vuonna sitten päästiin ralleilemaan :). Lähdettiin Vuosaaresta ja pysähdyttiin joka asemalle ja mentiin lähimpään pubiin yhdelle. Asemia on 14 ja me päästiin Kamppiin asti eli 13 pysäkkiä käytiin. Ilta oli railakas, ihana, huikee ja huippuhauska. Pitkästä aikaa saatiin ystävien kesken viettää aikaa koko päivä ja ilta (ja yötäkin). Koska ketään ei pakoteta juomaan niin esim. meikäläinen joi monella pysäkillä pelkkää vettä tai kokista. Jaksoin riekkua kaupungilla puoli kolmeen, joka on saavutus meikäläiseltä! Yleensä oon se joka lähtee ensimmäisenä kotiin :).

Oli ihanaa viettää viikonloppu Helsingissä. Jotenkin sitä jaksaa paremmin kun repäisee itsensä hetkeksi ihan johonkin muuhun kuin mitä sitä arkena tekee. Sunnuntai illan ja eilisen illan vietin tiiviisti Pepin kanssa. Oli kuitenkin monta kertaa ikävä ihanaa Peppiä!

Lauantaina käytiin ennen metrorallia ihailemassa Henri Cartier-Bressonin valokuvia Ateneumissa. Jos oot menossa Helsinkiin niin ehdottomasti käy katsomassa näyttely. Ihan huikeita kuvia.(Sen takia tämänkin postauksen kuvat Henrin ottamia, jotka löytyy Google kuvahaun avulla...en tiedä saisko niitä käyttää...)

Vielä kun pääsis joku päivä Annie Leibovitzin valokuvanäyttelyyn...

Sitä tulin itseasiassa kertomaan, että olen taas tänään tavannut ihanan ihmisen, jonka rohkeutta ihailen. Nimittäin töissä, juttelin yhden opettajan kanssa joka oli ottanut vuoden vapaata ja maalannut tauluja vaan koko vuoden. Tämä nainen on älyttömän kaunis ja hän omistaa varmaan yhdet kauneimmista silmistä mitä oon ikinä nähnyt :). Ihan mahtavaa, että joku uskaltaa ottaa irtioton oravanpyörästä ja tehdä jotain mikä tuntuu hyvältä.Olen menossa katsomaan tämän opettajan ensimmäistä näyttelyä ja voin sitten informoida asiasta lisää. Ihan mahtavaa. Sain itsellekin varmuutta omaan kirjoitustyöhön. Kannattaa siis uskaltaa kokeilla siipiään.

Tästä tuleekin mieleen vanha budhalainen sanalasku, jonka kirjoitin tuohon mun onnellisuusprojekti postaukseen eli "kun oppilas on valmis, opettaja ilmaantuu..." !

Huikeaa viikkoa kaikille! Yritän nyt joka päivä kirjoitella ajatuksia tänne :)