Kesän loppu.

Kirjoittelen tässä kamalan flunssan kourissa. Flunssa alkoi sunnuntaina ja olo ehkä tänään pahimmillaan. Mitään ei maista tai haista. Ääni on painoksissa ja korvissa kohisee. Olin eilen töissä ja tänäänkin on pakko aamusta siellä käydä kääntymässä, loppupäivän ajattelin tehdä etänä....sohvalta käsin. Yritin parhaani mukaan estää tätä tautia saavuttamasta mua, mutta ilmeisesti rohdot ei nyt auttaneet tai sitten tää on niin kova tauti, että väkipakolla halusi mut selättää. Noooh, näillä mennään ja eihän tämä ikuisuuksia kestä.

Kesä vähän niinkuin on takanapäin. Lomat on lusittu ja ihmiset palanneet työpaikoille. Itsehän olin "lomalla" vain viikon, eikä sitä nyt oikein lomaksi voinut kutsua. Pidin mun ylityötunteja pois ja sillä tavalla sain vähän hengähdystaukoa töihin. Toisaalta...kun palasin töihin niin ei mennyt varmaan kuin 2 tuntia, niin oli jo tunne ettei lomaa ollutkaan. Oli kyllä todella kiireinen kesä. 

Niin ja ne helteet :D. Seksihelteet. Tai paremminkin enjaksatehdämitäänjamullaonhiki-helteet.Enpä kyllä edes muista, että milloin Suomessa oltaisiin saatu kokea tuollaisia hellelukemia...ja niin pitkään. Muut oli rannalla ja uimassa...meikäläinen hiki päässä toimistossa töissä. Ei ihan tasan mennyt nallekarkit tällä kertaa. Ens kesänä voikin sitten sataa vettä, kun minä oon lomalla :D.

Olen tässä kesän aikana kuullostellut itseäni. Miettinyt, että missä mennään ja miksi ja miten ? En oo ollut tyytyväinen mun henkiseen jaksamiseen...jotenkin kaikki on tuntunut kymmenkertaiselta. Ihan kuin kantaisin kivisäkkiä hartioilla. Ei oo mennyt ihan putkeen, jos näin asian vois ilmaista. On ollu ihan helvetin raskasta kun mies on ollut toisella paikkakunnalla töissä ja itse on tässä pyöritellyt tätä kotikuvioo kaiken tämän rinnalla. Ei olla vältytty kunnon riidoiltakaan ja on ärsyttävää riidellä kun välimatkaa on 600km. Haluaisin selvitellä asiat aina heti, enkä jättää niitä leijumaan ilmaan. Heinäkuussa kun Peppi lomaili mummolassa, sain olla kotona yksin. En tiedä miksi, mutta en nauttinut siitä yhtään. Koko ajan oli olo, että jotain puuttuu (härrekyyyyd...niin puuttuikin...se oma lapsi!) ja en osannut oikein rauhoittua kotonakaan. Kompensoin mun oloa sillä, että tein vähän enemmän töitä (niiiin väärin!). Kotona en osannut nukkua edes omassa sängyssä vaan nukuin olohuoneen sohvalla. En todellakaan tiedä, mikä mua vaivasi koko kesän? Olin jotenkin väsynyt ja vähän allapäinkin. 

Nytkin lomakausi alkaa olla ohi, oon saanut vähän tarmoa tähän mun hommaan. Oon jaksanut jopa suunnitella tulevaisuutta :D. Tästä pirun flunssasta huolimatta. Tein tuossa kesän aikana jo oman yrityksen suunnitelmankin, mutta en usko, että tässä vaiheessa alan puskemaan läpi mitään omaa yritystä. Oon katsellut itselle reiki-kursseja ja joogakursseja. Taidan nyt vain keskittyä omaan henkiseen jaksamiseen. Hermoratahierojallekin pitäisi varata aika...mun käsi on temppuillut tässä kesän aikana (mulla on ranteessa pinne). Ehkä se pitää leikata....

Kaikesta tästä ylikuormituksesta huolimatta, oon miettinyt asioita positiiviselta kantilta. Tiedän, että tällaiset "alamäet" ei kestä ikuisuutta tai loppuelämää vaan nämä on niitä hetkiä elämässä, jotka muistuttaa elämästä. Siitä, että pitää elää mukava elämä ja tehdä asioita jotka oikeasti kiinnostaa. Ei voi jäädä tilanteisiin, jotka aiheuttaa surua, pahaa oloa ja taakkaa hartioille.

Jotta kaikki ei ois yhtä synkistelyä niin kesän aikana oli myös ihania hetkiä. Kesäkuussa olin reissussa mun Eläinperheen kanssa ja elokuun alussa näin mun Martat. Eläinperheeseen kuuluu mun lisäksi 4 ihanaa ystävää ja Marttoihin mun lisäksi 5 ihanaa ystävää. Harvoin saadaan aikataulut yhteen ja ehditään näkemään koko porukalla, mutta tänä kesänä se onnistui. Yksi Martoista meni kihloihinkin ja nyt odotellaan häitä :D (ihanaaaaa!). Noista hetkistä sain voimaa jaksaa eteenpäin. Ystävät on kyllä kallisarvoisia kultakimpaleita, ihanaa että mulla on sellaisia.

Puolentoista viikon päästä näen mun lapsuuden ystävän ja hänen pikkusiskon. Vietetään viikonloppu yhdessä ja tiedän jo valmiiksi, että saadaan nauraa meidän omituisille jutuille :D. Ne on just niitä juttuja jos joku ulkopuolinen kuuntelisi, niin ei ymmärtäisi meidän omituista huumorintajua :D.

Tällaista tähän aamuun. 

Ihanaa tiistaita...make it count!